Fingridin sähköjärjestelmävisiossa esitellään miltä sähköistynyt Suomi voisi näyttää vuonna 2040.
Viimeiset vuodet ovat olleet Euroopan energiamarkkinoilla merkittävien muutosten aikaa. Euroopan ilmastotavoitteet ovat maailman kunnianhimoisimpien joukossa, mikä on viitoittanut polkua sähköistyneempään ja puhtaampaan energiajärjestelmään.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 aiheutti energiakriisin, joka toi uuden ajurin EU:n fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön vähentämiseen. Tähän päästään sähköistämällä niin teollisuus kuin kotitalouksien lämmitys ja liikenne.
Euroopassa puhtaan sähkön kysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, ja Suomella on tässä kehityksessä erityinen asema. Meillä on poikkeuksellisen suuri ja kilpailukykyinen uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaali, joka tarjoaa vahvan perustan menestykselle energiamurroksessa.
Sähköjärjestelmävisiossa esitellään neljä erilaista skenaariota Suomen sähköjärjestelmän kehitykselle vuoteen 2040 mennessä. Kaksi tärkeintä skenaariomuuttujaa ovat sähkön kulutuksen kasvunopeus sekä sähkön kulutuksen joustavuus. Näistä on luotu neljä skenaariopohjaa:
1. Sähköä dataksi - korkeamman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustamatonta
2. Vedystä valtavirtaa - korkeamman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustavaa
3. Voimaa vakaasti - maltillisemman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustamatonta
4. Notkeaa kehitystä - maltillisemman kulutuskasvun skenaario, jossa kulutus on pääosin joustavaa.
Jokainen skenaario tarkastelee sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvua eri näkökulmista, kuten datakeskusten, vetyteollisuuden ja uusiutuvan energian tuotannon osalta. Skenaarioiden eriävät kehityskulut haastavat kantaverkon kehittämistä ja sähköjärjestelmää eri tavoin.
TUTUSTU SÄHKÖJÄRJESTELMÄVISIOON DIOINA TÄSTÄ
Lähde ja kuva Fingrid.
