Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi selvityksen vihreän siirtymän investointien vaikutuksista Suomen kansantalouteen.
Raportin mukaan Suomella on mahdollisuus merkittävään kansantaloudelliseen kasvuun, jos vain osakin hankkeista toteutuu. Suurimmat vaikutukset syntyvät tuulivoimasta, vetyhankkeista ja akkuteknologian laitoksista.
Gaian / Swecon toteuttama selvitys kohdistuu EK:n teollisten investointien dataikkunan tämänhetkiseen sisältöön, sillä oletuksella, että sen hankekannasta etenisi tuotantoon asti noin 20 prosenttia, mikä vastaa 58 miljardin euron investointeja.
EK:n dataikkunaan määrällisesti eniten kirjattu hanketyyppi on aurinkovoimahankkeet, kun taas arvoltaan investointeja on ilmoitettu eniten meri- ja maatuulivoimaan.
Tuulivoimahankkeilla on suuri potentiaali
Suomessa oli maatuulivoimahankkeita käynnissä keväällä 2024 yli 400, merituulivoimahankkeita 20 ja aurinkovoimahankkeita 80. Ydin- sekä vesivoimahankkeita on kutakin yksi kappale. Hankkeiden yhteisarvo on noin 213 mrd. euroa.
Vaikka tuulivoiman potentiaali on Suomessa erityisen suurta, ovat monet hankkeet vielä varhaisessa vaiheessa ja niiden toteutuminen vaatii muun muassa sujuvaa lupaprosessia ja työvoiman saatavuuden varmistamista.
Akkumateriaalilaitoksilla iso talousvaikutus
Akkuteknologiat teeman alle kuuluvia hankkeita on dataikkunassa yhteensä 15 kappaletta. Näistä anodi- ja katodimateriaalilaitoksia on yhteensä kahdeksan, joiden lisäksi teeman alle kuuluu seitsemän muuta hanketta.
Keskeisten raaka-aineiden kotimaisuuden nosto 10 prosenttiyksiköllä olisi laitoksen elinkaaren aikana arviolta puolen miljoonan euron vaikutus Suomen talouteen jokaista investoitua miljoonaa euroa kohti.
Vetyhankkeet ovat vielä varhaisessa vaiheessa
Vety-teeman alle kuuluvia hankkeita on dataikkunassa 48 kappaletta. Lukumääräisesti vain vedyn elektrolyysilaitoksiksi luokiteltavia hankkeita on huomattava määrä. Euromääräisesti mitattuna korostuvat hankkeet, joissa elektrolyysin lisäksi tavoitellaan vetyjalosteiden tai vetyteräksen tuotantoa.
Vetyhankkeiden osalta esimerkiksi kotimaisen elektrolyyseriosaamisen kehittäminen nostaisi hankkeiden suoria vaikutuksia. Elektrolyyserien valmistamisen, kuljetuksen ja asentamisen kotimaisuusasteen nostaminen 50 prosenttiyksiköllä lisäisi esimerkiksi BKT-vaikutuksia arviolta noin sata tuhatta euroa jokaista investoitua miljoonaa euroa kohti.
Lisäksi osaamisen kehittämisellä on analyysin ulkopuolelle jääviä mahdollisia epäsuoria vaikutuksia esimerkiksi teknologiaviennin kautta.
TUTUSTU RAPORTIN DIAESITYKSEEN TÄSTÄ
LUE EK:N TIEDOTE TÄSTÄ
Lähde EK
Kuva Shutterstock