Mikko Hyppönen: Nykyisin katko sähkönjakelussa pudottaa meidät pois internetistä, mutta jo 20-30 vuoden kuluttua häiriö internetin toiminnassa katkaisee sähkönjakelun.
Näin havainnollisti kyberturvallisuuden asiantuntija Mikko Hyppönen edessämme olevaa suurta muutosta Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa Tiedekeskus Heurekassa.
Hän ennakoi, että kaikki sähkölaitteet tulevat olemaan ennen pitkää myös tietoverkossa eivätkä enää toimi ilman sitä. Ilmiö ei rajaudu koteihin, vaan koskee myös teollisuutta ja infrastruktuuria. Tämä lisää monimutkaisia keskinäisiä riippuvuuksia ja nostaa tärkeydessä datavirran sähkönjakelun rinnalle, ellei jopa sen ohi,
Esimerkki yllättävästä riippuvuudesta on GPS-järjestelmä, jonka tahallinen häirintä ei haittaa ainoastaan navigointia. Monet järjestelmät kuten mobiiliverkon tukiasemat ottavat kellotiedon GPS-satelliiteista. Kun tämä synkronointitieto puuttuu, eivät tukiasemat kykene kommunikoimaan keskenään. Tämä saattaakin olla häirinnän perimmäinen tarkoitus.
Data on uusi uraani
Tunnettu vertaus datasta uutena öljynä on sikäli osuva, että markkina-arvoltaan maailman suurimmat yritykset eivät enää ole öljy-yhtiöitä vaan ihmisten toiminnasta kerätyn tiedon haltijoita. Hyppönen on tehnyt vertauksesta muunnoksen, jossa öljyn korvaa uraani.
”Uraani on arvokkaampaa kuin öljy, sen hinta liikkuu jossain hopean ja kullan välillä. Lisäksi uraani pysyy vuodettuaan haitallisena öljyä pidempään. Ikävä esimerkki datan vuotamisesta löytyy jo Suomestakin. Henkilökohtaisten terveystietojen julkistaminen verkossa voi vaikuttaa koko loppuelämään.”
Parhaillaan tapahtuvaa verkkojen uutta vaihetta voi ymmärtää paremmin muistelemalla uuden ylivertaisen materiaalin käyttöönottoa 1970-luvulla. Se oli asbesti ja sitä käytettiin kaikkialla, kunnes haittoihin herättiin.
”Tulemmeko joskus vastaavasti ihmettelemään, mitä ajattelimme 2020-luvulla. Silloin ihan jokainen vekotin meni itsestään nettiin. Niissä oli jokin vanha avoimen lähdekoodin ohjelmanpätkä, vakiosalasana ja kaikki portit auki.”
Asenna laitteet ajatuksella
”Laite voi mennä hyvin nettiin, jos se tapahtuu oikein. Ohjelmistojen tulee olla ajan tasalla ja käyttäjällä mahdollisuus päivittää niitä sekä vaihtaa käyttäjätunnuksia ja salasanoja.”
Hyppönen korostaa, että laitteiden kytkemisellä internetiin on iso merkitys turvallisuuden kannalta. Kyse ei ole kahvinkeittimen tai ilmalämpöpumpun normaalitoiminnan häiritsemisestä. Hän nostaa esiin hiljattaiset palvelunestohyökkäykset puolustus- ja ulkoministeriön verkkosivuille.
”Hyökkäyksiä ei toteutettu tietokoneilla vaan tavallisilla reitittimillä ja valvontakameroilla. Hakkeria ei kiinnostanut valvontakamerassa sen kuva, vaan helppo murtaminen, tehokas prosessori ja laaja tietoliikennekaista. Muutama tuhat kameraa voi kaataa minkä tahansa verkkopalvelun.”
Koodaajille hänellä on selkeä viesti - monimutkaisuus on turvallisuuden vihollinen. Mitä enemmän laitteen ohjelmistossa on koodia, sitä enemmän jää tilaa inhimillisille ohjelmointivirheille. Ne aiheuttavat haavoittuvuuksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden verkkorikollisuudelle.
Talotekniikan ja erilaisten sähkölaitteiden älykkyys on yhä useammin niiden kykyä kytkeytyä internetiin ja toimia siellä itsenäisesti. Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa Hyppönen nostikin esille alan ammattilaisille tärkeän näkökulman. Asennettujen laitteiden ja järjestelmien verkkoturvallisuuden on oltava kunnossa ja käyttäjälle annettava tietoa siitä, millaisin toimenpitein turvallisuutta pidetään yllä.
Lähde: Mikko Hyppösen esitys Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa 12.5.2022. Artikkeli on julkaistu myös Sähkömaailma-lehden numerossa Kesä-heinäkuu 2022.
Katso visioseminaarin valokuvat ja tallenteet esityksistä.
Kuva: Samira Lee