Sähköalalla työllistytään hyvin ja alan perustutkinto vetää edelleen hakijoita. Kokonaiskuvan taakse kätkeytyy kuitenkin iso haaste: pienenevät ikäluokat, alueelliset erot ja liian kapea hakijapohja uhkaavat alan työvoiman saatavuutta vuoteen 2040 mennessä.
MDI:n asiantuntija Kirsi Siltanen esitteli Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa sähköalan järjestöjen tilaaman selvityksen välituloksia. Selvityksen viesti oli selvä: sähköala on vahvassa asemassa, mutta ei immuuni väestömuutokselle.
Ikäluokat pienenevät, eläköityminen kasvaa
Sähköalalta eläköityy vuoteen 2040 mennessä noin 10 500 henkilöä eli kolmannes nykyisestä työvoimasta. Samaan aikaan 16–18-vuotiaiden ikäluokka pienenee 45 000 henkilöllä. Koska alan perustutkinnon hakijat tulevat pääosin tästä ikäryhmästä, muutos osuu suoraan koulutusputkeen.
”Osaajapulaa ei siis ratkaista aloituspaikkoja lisäämällä. Vaikka alan suosio säilyisi ennallaan, tarvittaisiin nykyisiinkin sisäänpääsyn helpottamista. Hakijapohjaa on siis laajennettava”, Siltanen totesi.
Alan suurin käyttämätön potentiaali löytyy ryhmistä, jotka ovat nyt aliedustettuja. Naisten osuus sähköalalla on vain muutamia prosentteja, ja vieraskielisiä työntekijöitä on alalla hyvin vähän. Tulevaisuudessa juuri näiden ryhmien merkitys kasvaa.
Uusi osaaminen rakentuu perustaitojen päälle
Sähköistyminen, energiajärjestelmän murros, sähkövarastot ja kiinteistöautomaatio lisäävät alan osaamisvaatimuksia. Samaan aikaan kouluttajat ovat huolissaan opiskelijoiden perustaidoista, joiden varaan uuden oppiminen rakentuu.
”Perustutkintoon ei voi loputtomasti lisätä uusia sisältöjä. Siksi työssä oppimisen, perehdytyksen, täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa”, Siltanen kuvaili.
Myös koulutuksen alueellinen saatavuus nousee tärkeäksi kysymykseksi. Valmistuneet työllistyvät usein lähelle opiskelupaikkaansa, mutta sähköalan työvoiman tarve ei jakaudu tasaisesti. Rakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, kun taas energiainfran ja teollisuuden investoinnit voivat sijoittua muualle.
Tulevaisuuden osaajat tehdään yhdessä
Siltasen mukaan vuoden 2040 työvoima ei synny yhdellä päätöksellä. Ratkaisuja tarvitaan varhaiskasvatuksesta peruskouluun, oppilaitoksiin, yrityksiin ja valtionhallintoon.
Alan täytyy näyttää houkuttelevalta jo ennen yhteishakua. Siihen tarvitaan roolimalleja, työelämäyhteistyötä, kielitietoisia käytäntöjä ja työpaikkoja, joissa erilaiset tulijat pääsevät kiinni ammattiin.
Hyvinvointia sähköllä -vision näkökulmasta sähköalan työvoimakysymys on koko yhteiskunnan kilpailukykykysymys. Sähköistyvä Suomi tarvitsee osaajia, mutta osaajat löytyvät vain, jos alan vetovoima, koulutus ja työelämän vastaanottokyky vahvistuvat samaan aikaan.
KATSO ESITYKSEN DIAT
LUE LISÄÄ AIHEESTA SÄHKÖALA-LEHDEN ARTIKKELISTA TÄÄLTÄ
LUE LISÄÄ MUISTA PUHEENVUOROISTA TÄÄLTÄ