Suomi on edennyt pitkälle erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannon puhdistamisessa. Seuraava suuri vaihe on energian käytön sähköistyminen muun muassa liikenteessä, teollisuudessa ja maataloudessa. Myös vaihtelevan tuotannon varaan rakentuva energiajärjestelmä saadaan toimimaan luotettavasti kaikissa tilanteissa. Suomella on tässä murroksessa merkittävä kilpailuetu
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistutti Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa, että energiamurros ei ole enää kaukainen tavoite vaan jo pitkälle edennyt muutos. Sähkön ja lämmön tuotannossa Suomi on irtautunut fossiilisista polttoaineista nopeasti. Seuraavaksi ratkaistaan, miten puhdas ja kilpailukykyinen sähkö muutetaan teollisuuden investoinneiksi, vientituloiksi, työpaikoiksi ja hyvinvoinniksi.
Leskelän mukaan energiamurros on todellinen murros siksi, että se etenee nopeasti, monella tasolla ja pitkälti markkinoiden vetämänä. Kyse ei ole vain ilmastotavoitteiden täyttämisestä, vaan koko energiajärjestelmän uudistumisesta.
"Onnistunut energiamurros tarkoittaa, että uusi energiajärjestelmä on parempi asiakkaalle, yhteiskunnalle ja luonnolle. Asiakkaille sen on tarjottava kohtuuhintaista energiaa ja entistä parempia palveluja. Yhteiskunnalle sen on tuotettava luotettavuutta, turvallisuutta ja kilpailukykyä. Luonnon kannalta ratkaisevaa on se, miten uusi kotimainen energiainfrastruktuuri rakennetaan hyväksyttävästi ja kestävästi", Leskelä sanoo.
Tuotannon puhdistuminen on jo pitkällä
Energiamurroksen ensimmäinen vaihe on ollut energiantuotannon puhdistuminen. Sähköä ja lämpöä tuotetaan edelleen, mutta tuotantotavat ovat muuttuneet nopeasti.
Suomen sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden rooli on pudonnut hyvin pieneksi. Vuoden 2025 sähköhankintaa kuvaavissa dioissa ydinvoima, tuulivoima, vesivoima ja biomassa muodostavat valtaosan kokonaisuudesta, kun taas kivihiilen, öljyn ja maakaasun osuudet ovat enää marginaalisia. Leskelä nosti esiin myös sen, että aurinkovoima on jo ohittanut useita perinteisiä fossiilisia tuotantomuotoja.
Sama muutos näkyy kaukolämmössä. Kaukolämmöstä on kehittynyt yhä enemmän kiertotalouden ja sähköjärjestelmän joustoelementti. Metsätalouden ja teollisuuden sivuvirrat, jätteet, hukkalämmöt ja sähkökattilat korvaavat primäärisiä fossiilisia polttoaineita. Fossiiliset polttoaineet ovat jäämässä ennen kaikkea huippu- ja varavoiman rooliin.
Tämä muuttaa myös ilmastopolitiikan painopistettä. Energiantuotannon päästöjä on saatu alas nopeasti, ja seuraava suuri kysymys on energiankäytön puhdistaminen liikenteessä, teollisuudessa, maataloudessa ja työkoneissa.
Puhdas sähkö voi olla Suomen kilpailuetu
Leskelän viesti oli selvä: Suomella on nyt poikkeuksellinen etulyöntiasema. Puhdasta sähköä on saatavilla kilpailukykyiseen hintaan, ja tuotantoa voidaan lisätä merkittävästi.
"Tämä tekee Suomesta kiinnostavan sijaintipaikan sähköä tarvitsevalle teollisuudelle. Puhtaan siirtymän investointihankkeita suunnitellaan eri puolille maata, ja niiden taustalla on sama peruslogiikka: teollisuus etsii paikkoja, joissa päästötöntä sähköä on saatavilla suuria määriä ja hinnaltaan kilpailukykyisesti", hän sanoo.
"Suomen on kuitenkin päätettävä, haluaako se todella hyödyntää tämän mahdollisuuden. Datakeskukset, vetytalous, sähköistyvä teollisuus ja uudet puhtaan siirtymän tuotteet käyttävät paljon sähköä. Siksi julkisessa keskustelussa on hyväksyttävä, että kasvava sähkönkulutus ei ole ongelma sinänsä, jos se tuo maahan investointeja, vientiä, verotuloja ja työtä."
Energiateollisuuden visiossa Suomi voi valita kahden polun välillä. Vaatimattomampi vaihtoehto tekee Suomesta sisukkaan suorittajan, joka täyttää tavoitteensa. Kunnianhimoisempi vaihtoehto nostaa Suomen energiamurroksen Euroopan mestariksi. Ero näkyy investointitasossa: toisessa skenaariossa vuotuiset energiainvestoinnit ovat noin kolme miljardia euroa, toisessa noin seitsemän miljardia euroa.
Verkot ratkaisevat, toteutuuko visio
Puhdas sähkö ei yksin riitä. Se on saatava tuotannosta kulutukseen, teollisuuteen, koteihin, liikenteeseen ja uusiin laitoksiin. Siksi verkot ovat energiamurroksen mahdollistaja.
Leskelä korosti, että sähköverkkoihin tarvitaan investointeja sekä kantaverkossa että jakeluverkoissa. Myös lämpöverkkojen ja tulevaisuudessa kaasuinfrastruktuurin merkitys kasvaa, kun energiajärjestelmästä tulee entistä monipuolisempi.
Sähköalan näkökulmasta tämä on keskeinen viesti. Energiamurros ei toteudu vain voimalaitoksissa tai suurissa teollisuushankkeissa, vaan myös verkkojen, liittymien, ohjauksen, automaation, mittauksen ja asiakasratkaisujen kautta. Jokainen uusi lämpöpumppu, sähkökattila, latausjärjestelmä, varasto, aurinkovoimala ja teollisuuden sähköistämishanke tarvitsee toimivan sähköisen infrastruktuurin.
"Jos verkkojen kehittäminen hidastuu, hidastuu myös investointien toteutuminen. Suomen pitäisi nyt kiihdyttää verkkoihin investoimista, ei jarruttaa sitä", hän sanoo.
Joustosta tulee uuden järjestelmän ydintaito
Energiamurroksen kolmas vaihe on uuden energiajärjestelmän toimivuus. Kun tuotantoon tulee yhä enemmän vaihtelevaa tuuli- ja aurinkovoimaa ja samaan aikaan sähkön osuus koko energiajärjestelmässä kasvaa, järjestelmä tarvitsee monenlaisia joustoja.
Joustoja voidaan saada esimerkiksi vesivoimasta, varastoista, lämmityksestä, sähkökattiloista, sähköautoista, teollisuudesta ja tulevaisuuden vety- ja kaasuratkaisuista. Leskelän mukaan mikään yksittäinen ratkaisu ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan paljon erilaisia joustoja ja uusia innovaatioita.
Erityisen tärkeää on, että uusi teollinen kasvu pystyy itse osallistumaan joustoon. Leskelä tiivisti ajatuksen käytännönläheisesti: tarjolla ei ole tasaista, halpaa ja puhdasta sähköä kaikkina hetkinä, vaan vaihtelevaa, puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä. Menestyvät ratkaisut syntyvät siitä, että sähkön käyttäjät pystyvät hyödyntämään vaihtelua.
Tämä avaa tilaa myös sähköalan osaamiselle. Älykäs ohjaus, kulutusjousto, energiavarastot, latauksen hallinta, kiinteistöautomaatio ja teollisuuden sähköjärjestelmät ovat ratkaisevia osia tulevaisuuden energiajärjestelmää.
Viisi askelta mestaruuteen
Energiateollisuuden vision mukaan Suomen onnistuminen edellyttää viittä asiaa.
Ensinnäkin Suomen on oltava paras paikka puhdasta energiaa tarvitsevalle teollisuudelle. Toiseksi tarvitaan monipuolista ja kilpailtua sähköntuotantoa, jossa eri teknologiat voivat kehittyä markkinaehtoisesti. Kolmanneksi energiaverkkojen on oltava vahvat: sähkön, lämmön ja kaasujen infrastruktuuri on rakennettava kasvun mahdollistajaksi.
Neljänneksi asiakkailla on oltava runsaasti vaihtoehtoja hankkia, tuottaa ja käyttää energiaa. Viidenneksi Suomi tarvitsee riittävästi osaajia suunnittelemaan, rakentamaan ja ylläpitämään uutta energiajärjestelmää.
Leskelän viesti sopii suoraan Hyvinvointia sähköllä -vision ytimeen. Sähkö ei ole vain mukavuutta arjessa tai yksittäinen energiamuoto muiden joukossa. Se voi olla Suomen tulevan hyvinvoinnin perusta, jos puhdas energia, vahvat verkot, osaavat tekijät ja teolliset investoinnit saadaan kytkettyä yhteen.
"Suomella on mahdollisuus nousta energiamurroksen Euroopan mestariksi. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii pitkäjänteistä politiikkaa, markkinoiden toimivuutta, investointeja ja sähköalan osaamista", Leskelä toteaa.
KATSO ESITYKSEN DIAT
LUE LISÄÄ MUISTA PUHEENVUOROISTA TÄÄLTÄ.