Ajankohtaista - Hyvinvointia sähköllä - visio 2030

Visioseminaari 2026: Kilpailukykyä sähköistämällä ja uusilla osaajilla

Kirjoittanut Hyvinvointia sähköllä - visio 2040 | 30.04.2026

Sähköala vie energiamurrosta eteenpäin vauhdilla, mutta myös maailma ympärillä muuttuu nopeasti. Suomi on hyvissä asemissa, kunhan yhteinen tavoite on kirkas, kumppanuudet kohdallaan ja innostunutta uutta polvea tulossa alalle.

Hyvinvointia sähköllä -visiohankkeen päätösseminaari kokosi yritysjohtajat, asiantuntijat ja vaikuttajat 16.4.2026 Helsingin Messukeskukseen.

 

Kuva: Sitran Teppo Turkki näkee, että Suomen ja Euroopan menestystä määrittävät yhä enemmän energia ja data. 

Pääpuhujista Sitran Teppo Turkki kuvaili kuulijoille syvää geopoliittista murrosta, joka etenee kohti moninapaista maailmanjärjestystä. Kyse ei ole yksittäisten kriisien sarjasta, vaan pitkästä vallan, talouden ja turvallisuuden rakenteellisesta muutoksesta, jossa paluuta länsivetoiseen globalisaation aikaan ei enää ole.

”Suomen ja Euroopan menestystä määrittävät yhä enemmän energia, data ja standardit. Näillä alueilla tulee vaikuttaa aktiivisesti vahvistamalla pohjoismaista yhteistyötä ja rakentamalla kokonaan uusia kumppanuuksia”, Turkki kannusti.

 

Kuva: Karol Mattila Nokiasta kertoi, että aktiivisella vaikuttamisella standardeihin voi saada kilpailuetua globaalissa taloudessa. 

Standardointi avaa markkinaa ja pitää kehityksen kärjessä 

Karol Mattila Nokiasta korosti esityksessään, että standardit ovat paljon enemmän kuin teknisiä yksityiskohtia: ne ohjaavat markkinoiden syntyä, mahdollistavat yhteensopivuuden ja vaikuttavat suoraan siihen, kuka saa kilpailuetua globaalissa taloudessa. Standardien vaikutus ulottuu teollisuuden rakenteisiin, innovaatioiden leviämiseen ja kuluttajien jokapäiväiseen elämään.

”Standardointi ei ole neutraalia, vaan siihen liittyy yhä vahvemmin valtioiden ja yritysten geopoliittisia tavoitteita. Datan, laskentatehon, energian ja tietoliikenneyhteyksien merkitys kilpailutekijöinä kasvaa edelleen. Siksi standardit kytkeytyvät yhä tiiviimmin myös huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja kansalliseen kilpailukykyyn”, Mattila totesi.

Hän nosti esiin tarpeen vahvistaa Suomen omaa standardointi- ja teollisuusstrategista ajattelua, jotta pystymme hyödyntämään teknologiamurroksen mahdollisuudet ja turvaamaan asemamme osana kansainvälisiä verkostoja.

 

Kuva: Energiateollisuuden Jukka Leskelä totesi, että puhtaasti tuotettu sähkö luo mahdollisuuksia uusille teollisille investoinneille, datakeskuksille, vetytaloudelle ja muulle sähköä hyödyntävälle kasvulle.

Puhdasta sähköä riittää laajempaankin käyttöön

Energiateollisuuden Jukka Leskelä kuvasi esityksessään energiajärjestelmän murrosta nopeana ja markkinaehtoisena muutoksena, jossa energian tuotannon ja käytön peruslogiikka on muuttunut. Aiemmin kallis ja vaikea puhdas energia on muuttunut kilpailukykyiseksi, kun taas fossiilisiin polttoaineisiin liittyy yhä enemmän kustannuksia, epävarmuutta ja geopoliittisia riskejä.

”Suomi on edennyt pitkälle erityisesti sähkön- ja lämmöntuotannon puhdistamisessa. Seuraava suuri vaihe on energian käytön sähköistyminen muun muassa liikenteessä, teollisuudessa ja maataloudessa. Myös vaihtelevan tuotannon varaan rakentuva energiajärjestelmä saadaan toimimaan luotettavasti kaikissa tilanteissa. Suomella on tässä murroksessa merkittävä kilpailuetu”.

”Puhdas ja kansainvälisesti kilpailukykyinen sähkö luo mahdollisuuksia uusille teollisille investoinneille, datakeskuksille, vetytaloudelle ja muulle sähköä hyödyntävälle kasvulle. Samaan aikaan on sähköverkkoihin investoitava riittävästi kehittää järjestelmään uusia joustoja”, Leskelä toteaa.

 

Kuva: MDI:n Kirsi Siltanen esitteli selvitystä, jonka mukaan sähköalan työvoiman saatavuuteen liittyy selviä riskejä, mutta myös käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kiinnostusta koulutuksen ja mielikuvan päivityksillä

MDI:n Kirsi Siltanen esitteli tutkimusta sähköalan työvoiman tulevaisuudesta, jonka näkymä on kaksijakoinen. Sähköala on vetovoimainen ja koulutus kiinnostaa nuoria hyvin, opintojen keskeyttäminen on verrattain vähäistä ja työllistyminen on pitkällä aikavälillä hyvällä tasolla.

Toisaalta työvoiman saatavuuteen liittyy selviä riskejä, sillä alueelliset erot ovat suuria, väestökehitys heikentää nuorten ikäluokkien kokoa ja merkittävä osa nykyisestä työvoimasta on lähivuosina eläköitymässä.

”Energiamurros, sähköistyminen ja uudet teknologiat lisäävät osaamisvaatimuksia. Perusosaamisen pitää olla vahvaa, mutta samalla koulutuksen pitäisi kyetä vastaamaan entistä laajempiin ja erikoistuneempiin taitotarpeisiin, Siltanen tähdentää.

”Lääkkeeksi tarvitaan laajaa yhteistyötä koulutuksen järjestäjiltä, yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Alan houkuttelevuutta on vahvistettava nykyistä monipuolisemmalla mielikuvalla työstä.”

 

Kuva: Sähköteknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen kannusti jatkamaan yhteisten tavoitteiden edistämistä myös nyt päättyvän visiohankkeen jälkeen. 

Sähköalan yhteinen suunta ja tarina tärkeä myös jatkossa

Päätöspuheenvuorossa visioseminaarin järjestäneen Sähköteknisen Kaupan Liiton Sallamaari Muhonen käänsi monivuotisen hankkeen nyt päättyessä katseen kohti tulevaa.

”Hyvinvointia sähköllä -visiohanke on täyttänyt alkuperäisen tehtävänsä, mutta työ ei pääty tähän. Seuraavaksi alalla tarvitaan uusi yhteinen tarina ja suunta. Niiden avulla toimintaympäristöä voidaan edelleen muokata sähköistymiselle suotuisaksi ja koko toimialan tavoitteita edistäväksi”, Muhonen kannustaa.

Yhteisiä tavoitteita voidaan hänen mukaansa viedä eteenpäin jatkossa konsortioina, yhteistyöhankkeina ja toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävällä vaikuttamistyöllä. Visiohankkeen aikana syntyneitä kanavia, verkostoja ja viestinnällisiä välineitä voidaan hyödyntää myös jatkossa.

”Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat yli viidentoista vuoden aikana olleet mukana rakentamassa visiohanketta ja jakamassa tutkimustietoa. Olette tuoneet esiin alan näkemyksiä, osallistuneet visiohankkeen lukuisiin tapahtumiin ja seuranneet sitä aktiivisesti. Vaikka yksi vaihe päättyy, työ sähköalan toimintaympäristön ja tulevaisuuden rakentamiseksi jatkuu, Muhonen päättää.

Vuosittainen visioseminaari järjestettiin jo 15. kerran. Hyvinvointia sähköllä -vision allekirjoittajayhteisöt ovat Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, STEK ry, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, SESKO ry ja Sähkösuunnittelijat NSS ry. Lisäksi visiolla on kumppaneina laaja joukko alan yrityksiä ja muita toimijoita.

Tapahtuman ohjelma ja esitysten diat ovat nähtävillä vision kotisivuilla https://hyvinvointiasahkolla.stkliitto.fi/visioseminaari-2026