Maailma ei ole palaamassa entiseen. Sitran Teppo Turkki kuvasi Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa syvää geopoliittista murrosta, jossa toisen maailmansodan jälkeinen länsivetoinen järjestys väistyy ja tilalle rakentuu moninapainen, epävarmempi ja alueellisempi maailmanjärjestys.
Suomen ja Euroopan menestystä määrittävät yhä enemmän energia, data, logistiikka, kriittiset mineraalit ja standardit.
Sitran Teppo Turkki muistutti, että nykyhetkeä ei kannata tulkita vain peräkkäisinä kriiseinä. Kyse on pidemmästä vallan, talouden ja turvallisuuden rakenteellisesta muutoksesta.
Turkin mukaan ajatus välivaiheesta, jonka jälkeen maailma palaisi entiselleen, on harhaanjohtava. Länsivetoinen globalisaation aikakausi on päättynyt, eikä seuraava järjestys rakennu enää samalla logiikalla kuin 1990- ja 2000-luvuilla.
”Suomen ja Euroopan menestystä määrittävät yhä enemmän energia, data ja standardit. Näillä alueilla tulee vaikuttaa aktiivisesti vahvistamalla pohjoismaista yhteistyötä ja rakentamalla kokonaan uusia kumppanuuksia”, Turkki kannusti.
Valta siirtyy niille, jotka hallitsevat riippuvuuksia
Turkin mukaan seuraavan maailmanjärjestyksen ydinkysymys ei ratkea vain sotilaallisella voimalla. Valtaa käyttävät yhä vahvemmin ne, jotka hallitsevat riippuvuuksia: energiaa, teknologiaa, tutkimusta, tiedettä, logistiikkaa, kriittisiä mineraaleja, maksujärjestelmiä ja standardeja.
Tämä muuttaa myös turvallisuuden käsitettä. Satamat, merireitit, datavirrat, tuotantoketjut ja raaka-aineiden jalostus voivat olla yhtä ratkaisevia kuin perinteinen sotilaallinen voima. Kun toimitusketjut, energiavirrat ja teknologiset alustat määrittävät valtioiden toimintakykyä, myös talous ja teollinen perusta nousevat geopoliittisen vallankäytön ytimeen.
Sähköistyvässä yhteiskunnassa tämä näkyy suoraan. Energia ei ole vain kustannustekijä, vaan strateginen voimavara. Puhdas sähkö, toimivat verkot, digitaaliset järjestelmät ja tekniset standardit muodostavat perustan, jonka varaan kilpailukykyä, turvallisuutta ja hyvinvointia rakennetaan.
Painopiste siirtyy kohti Aasiaa
Turkki nosti esiin maailman taloudellisen ja teknologisen painopisteen siirtymisen kohti Aasiaa. Kasvu, investoinnit, innovaatiot ja uudet tuotantoketjut rakentuvat yhä vahvemmin Aasian ympärille.
”Euroopassa monet kriisit näyttäytyvät maailmanpolitiikan keskipisteenä, mutta Aasiasta katsottuna tilanne voi näyttää toisenlaiselta. Esimerkiksi Euroopan turvallisuuskriisit eivät välttämättä määritä koko maailman näkymää. Monilla alueilla katse on vahvasti eteenpäin: infrastruktuuriin, tuotantoon, teknologiaan, logistiikkaan ja uusiin kauppasuhteisiin”, hän sanoo.
”Myös energiavirrat ja merireitit kytkeytyvät osaksi samaa strategista kokonaisuutta. Lähi-idän energiareitit, Indo-Tyynenmeren merialueet, kriittiset raaka-aineet ja teolliset tuotantoketjut muodostavat verkoston, jossa häiriöt yhdessä kohdassa heijastuvat nopeasti laajalle.”
Kiina rakentaa vaikutusvaltaa talouden kautta
Murroksen keskiössä on Kiina. Turkin mukaan Kiinan strategiana on tehdä itsestään monille maille välttämätön kumppani. Se tapahtuu kaupan, investointien, infrastruktuurin, kriittisten mineraalien, teollisen tuotannon ja teknologisen kehityksen kautta.
”Kiina ei pyri vaikuttamaan vain yksittäisiin markkinoihin, vaan myös sääntöihin, standardeihin, kansainvälisiin järjestöihin ja siihen, millä ehdoilla maailma toimii. Tämä on Turkin mukaan syvää vaikutusvallan käyttöä: se, joka määrittelee standardit, määrittelee samalla liiketoimintaympäristöä”, hän toteaa.
Tämä havainto on tärkeä myös sähköalalle. Teknologiat, rajapinnat, turvallisuusvaatimukset ja kansainväliset standardit ratkaisevat, millaisilla tuotteilla, palveluilla ja järjestelmillä tulevaisuuden markkinoilla toimitaan. Standardit eivät ole tekninen sivuseikka, vaan osa talouden ja teollisuuden strategista kilpailukykyä.
Pysyvät blokit vaihtuvat joustaviin kumppanuuksiin
Turkki arvioi, että moni maa ei halua valita pysyvästi Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Sen sijaan syntyy pragmaattisia, joustavia koalitioita, joissa yhteistyötä tehdään aiheittain ja tilanteen mukaan. Kauppaa, turvallisuutta ja diplomatiaa tasapainotetaan ilman, että sitoudutaan yksiselitteisesti yhteen blokkiin.
”Tämä haastaa myös Euroopan ja Suomen. Jos maailma rakentuu entistä enemmän alueellisten suhteiden, vaihtuvien kumppanuuksien ja keskinäisten riippuvuuksien varaan, pienellä maalla ei ole varaa jäädä sivustakatsojaksi.”
”Suomelle erityisen tärkeää on pohjoismainen yhteistyö. Sen rinnalle tarvitaan uusia kumppanuuksia esimerkiksi muiden keskisuurten, teknologisesti vahvojen ja sääntöpohjaista yhteistyötä arvostavien maiden kanssa. Mahdollisia kumppanuuksia voi rakentua esimerkiksi Kanadan, Britannian, Japanin, Etelä-Korean ja Australian kaltaisten maiden suuntaan”, hän luettelee.
Murros on pitkä ja Suomen tulee sopeutua siihen
Turkin johtopäätös oli selkeä: menossa ei ole tilapäinen poikkeustila, vaan pitkä strateginen ajanjakso, johon Suomen on sopeuduttava aktiivisesti. Kiinaa ei pidä romantisoida, mutta sitä ei myöskään voi sivuuttaa. Samalla Euroopan on tarkasteltava realistisesti omaa asemaansa suhteessa Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Venäjään ja globaaliin etelään.
Suomen kannalta tämä tarkoittaa, että energia-, data- ja standardipolitiikka eivät ole erillisiä erityiskysymyksiä. Ne liittyvät suoraan talouden, turvallisuuden ja teollisen kilpailukyvyn perustaan.
Hyvinvointia sähköllä -vision näkökulmasta Turkin puheenvuoro laajensi sähköistymisen merkitystä. Sähkö ei ole vain arjen sujuvuutta, puhdasta energiaa tai teknisiä ratkaisuja. Se on osa Suomen paikkaa uudessa maailmanjärjestyksessä.
Jos Suomi haluaa menestyä, sen on kyettävä rakentamaan vahvaa energiainfrastruktuuria, hyödyntämään dataa, vaikuttamaan standardeihin ja toimimaan aktiivisesti uusissa kansainvälisissä kumppanuuksissa. Tulevaisuuden hyvinvointi syntyy yhä enemmän siitä, miten hyvin nämä osa-alueet osataan kytkeä yhteen.
LUE LISÄÄ MUISTA PUHEENVUOROISTA TÄÄLTÄ