Energiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Ina Lehto esitteli Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa näkymän vuoteen 2040: Suomella on mahdollisuus rakentaa hiilineutraali ja hyvinvoiva yhteiskunta lisäämällä reippaasti investointeja puhtaaseen energiaan ja vahvoihin sähköverkkoihin.
Ensimmäisen suhteen ollaan jo hyvässä vauhdissa, mutta ilman mittavia investointeja jakeluverkkoihin ja siirtoyhteyksiin ei puhdas sähkö tavoita kotitalouksia, teollisuutta tai liikennettä.
– Meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa: voimme olla se maa, joka hoitaa asiansa sisukkaasti ja saa siitä papukaijamerkin. Tai voimme ottaa aktiivisesti ohjat käsiimme ja nousta Euroopan mestariksi. Silloin olemme se maa, joka houkuttelee investoinnit, kasvattaa vientiä ja tuottaa ihmisille konkreettista hyvinvointia sähköllä, Lehto tiivisti.
Puhdasta sähköä ja päästöt pakkaselle
Energiateollisuuden laatimassa visiossa Suomi voi valita kahden tulevaisuuspolun välillä. Molemmat edellyttävät massiivisia investointeja puhtaaseen sähköntuotantoon, mutta vain toinen niistä tuo todellista kilpailuetua ja kasvua.
– Pelkkä tavoitteiden täyttäminen edellyttää kolmen miljardin vuotuisia investointeja energiajärjestelmään. Jos haluamme menestyä ja hyötyä energiamurroksesta kansantaloudellisesti, tarvitaan vähintään kaksinkertainen määrä, Lehto sanoi.
Sähköistymisasteen merkittävä nostaminen yhteiskunnassa on välttämätöntä kaikissa skenaarioissa. Tämä edellyttää mittavaa kasvua niin tuuli-, ydin- kuin aurinkovoimassakin. Näissä Suomi on jo hyvällä tiellä – mutta edelläkävijyys ei säily ilman nopeaa etenemistä. Puolitoistakertaisella määrällä puhdasta sähköä nykyiseen verrattuna päästään vasta papukaijamerkin tasolle.
Sähkö saadaan käyttöön vain investoimalla verkkoihin
Lehto korosti, että ilman toimivia ja vahvoja sähköverkkoja mikään energiavisio ei toteudu. Sähköautoja, teollisuuden laitteita ja sähkökattiloita tai kotien lämmitystä ei voi liittää järjestelmään, jos verkot eivät kanna kuormaa.
– Suomi on investoinut jakeluverkkoihin noin 700–800 miljoonaa euroa vuodessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Tätä tulisi merkittävästi nostaa, samoin investointeja kantaverkkoon, Lehto painotti.
Verkkojen kehittäminen on myös huoltovarmuus- ja ilmastokysymys. Muuttuvat sääolot, lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja varautumistarpeet vaativat entistä vahvempaa ja älykkäämpää infrastruktuuria.
Sähköjärjestelmän asiakasta on palveltava
Lehto muistutti, että lopulta kaikki tehdään kansalaista varten. Vaikka sähköjärjestelmä monimutkaistuu, sen tulee näyttäytyä asiakkaalle yksinkertaisina ja hyödyllisinä palveluina.
– Ihminen ei ryhdy kulutusjoustajaksi ilman tukea. Meidän on tarjottava helppoja digipalveluja, neuvontaa ja toimivia laitteita. Samalla kuluttaja voi hyötyä esimerkiksi kotien joustavasta lämmityksestä tai sähköauton älylatauksesta taloudellisesti, hän totesi.
Sähkön hintavaihtelut voivat tuoda haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Riittävällä tuotannolla ja verkostoinfrastruktuurilla varmistetaan, että keskihinta pysyy kilpailukykyisenä ja houkuttelee myös teollisia investointeja.
Investoinneilla etumatkaa ja kansallista kilpailukykyä
Ina Lehto muistutti, että Suomi ei ole ainoa maa, joka rakentaa puhdasta sähköjärjestelmää. Euroopan komissio on jo julkaissut sähköverkkojen toimenpidesuunnitelman. Eurooppalaiset sähköyhtiöt arvioivat jakeluverkkoinvestointien tarpeeksi jopa 60–67 miljardia euroa vuodessa, mikä on kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
– Me olemme tässä kilpailussa mukana. Suomella on erinomaiset lähtökohdat: lähes päästötön sähköntuotanto, vahva verkko ja edistynyt digitalisaatio. Mutta jos meillä on 800 metrin kilpailussa 50 metrin etumatka ja pysähdymme solmimaan kengännauhoja, muut juoksevat varmuudella ohi. Tässä kisassa Euroopan mestariksi ei tulla sattumalta vaan vauhtia kiristämällä, Lehto toteaa.
KATSO ESITYKSEN TALLENNE JA DIAT
LUE LISÄÄ MUISTA PUHEENVUOROISTA TÄÄLTÄ.