Paine kehittää sähköalan koulutusta on kova, sillä yritykset tarvitsevat yhä enemmän työntekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan sähköteknisiä ratkaisuja. Energiamurrosta on välttämätöntä kiihdyttää, aiemmat tekijäpolvet eläköityvät ja uusi teknologia vaatii jatkuvaa oppimista.
Tämä energiatulevaisuutemme kannalta ratkaisevan tärkeä teema toi yhteen yritysjohtajat, asiantuntijat ja vaikuttajat Hyvinvointia sähköllä -visioseminaariin. Sähköalan järjestöjen tuottama tilaisuus järjestettiin tänä vuonna Pikku-Finlandiassa. Nopeasti täyteen varatun tapahtuman osallistujat saivat läpileikkauksen energiamurroksen menestystekijöistä
Tämä energiatulevaisuutemme kannalta ratkaisevan tärkeä teema toi yhteen yritysjohtajat, asiantuntijat ja vaikuttajat Hyvinvointia sähköllä -visioseminaariin. Sähköalan järjestöjen tuottama tilaisuus järjestettiin tänä vuonna Pikku-Finlandiassa. Nopeasti täyteen varatussa tapahtumassa osallistujat saivat läpileikkauksen energiamurroksen menestystekijöistä.
Sähköalan yritykset kärsivät osaajapulasta, joka voi vaarantaa kasvun tai jopa toiminnan. Ammattilaisia ei valmistu riittävästi eivätkä kaikki päädy alan töihin. Yritysten onkin syytä hakeutua aktiivisemmin yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Niiden puolestaan tulee luoda opiskelijoita houkuttelevia uuden ajan opintokokonaisuuksia, jotka palvelevat yritysten tarpeita.
Päättäjien tulee korjata koulutusjärjestelmän puutteita ja helpottaa yritysten ulkomaalaisten työntekijöiden sekä erityisesti heidän perheittensä sijoittumista Suomeen. Edessämme on mittava energiajärjestelmän uudistus, jossa emme halua jäädä sisukkaaksi suorittajaksi vaan nousta Euroopan mestariksi.
Visioseminaarin puhujat jakoivat kokemuksia, esittelivät tuoreita suunnitelmia ja nostivat esiin näkemyksiä, joista riitti juteltavaa vielä lounaallakin. Yhteenvetona voi todeta, että osaavan työvoiman kasvavaan tarpeeseen sähköalalla on löydettävissä ratkaisuja, kun niitä haetaan yhdessä ja tehdään rohkeita kokeiluja.
Yhteiskunnassa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee korvata päästöttömästi tuotetulla sähköllä. Yhteisen tahdon lisäksi siihen tarvitaan teknologiaa, menestyviä yrityksiä ja ennen kaikkea riittävästi osaavaa työvoimaa. Tilaisuus osoitti, että puhdas siirtymä on sähköalalle suuri mahdollisuus. Sen hyödyntämiseksi tehdään jo nyt kehitystyötä koulutusjärjestelmän, yritysten ja järjestöjen piirissä.
Lähialueen toimijat mukaan koulutuksen suunnitteluun
- Tuore kenttähaastattelukierros opetusresurssien tilanteesta kertoo, että niin oppilaitokset kuin yrityksetkin tuntevat vastuunsa osaajien kasvattamisessa, sanoi kyselyn tuloksia esitellyt STULin Taija Merisalo.
- Huolta tunnetaan erityisesti lähiopetuksen puutteesta, heikoista kädentaidoista sekä opettajien kuormittumisesta hallintotöillä. Onnistumisia on toki saavutettu esimerkiksi opiskelijoiden yritysprojekteilla sekä kurssien houkuttelevammalla paketoimisella ja nimeämisellä ajankohtaisiksi kokonaisuuksiksi.
Taija Merisalo, markkinointi- ja viestintäpäällikkö, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry
Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä tunnisti kyselyssä esiin nousseet huolet. Hän kertoi, että ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa, koska se ei ole saavuttanut asetettuja vaikuttavuustavoitteita erityisesti työllistymisen suhteen. Vaikka eri alojen haasteet ovat yhteneväiset, erottuu sähkö- ja automaatiotekniikka kuitenkin muista aloista edukseen.
- Ensi vuodeksi on tulossa kokeilu uudeksi toiminnanohjauksen prosessiksi ammatillisessa koulutuksessa. Se tuo alueen eri toimijoiden näkökulmat mukaan suunnitteluun nykyistä paremmin. Ne voivat liittyä vaikkapa muutoksiin väestö- ja elinkeinorakenteessa tai kunta- ja aluestrategioihin. Yhteisen tilannekuvan pohjalta sovitaan koulutuksen tavoitteista. Myös tuleva muutos koulutuksen rahoitusrakenteeseen tarjoaa lisätukea työllistymiselle, Heinonen kertoo.
Ville Heinonen, neuvotteleva virkamies, opetus- ja kulttuuriministeriö
Norjan mallilla eniten valmistuneita nuoria töihin asti
Pohjoismaissa sähköalan ammatillinen koulutus on hyvin samankaltaista, mutta harjoittelussa ja työllistymisessä on isoja eroja. Ruotsissa työharjoittelua on neljännes opiskeluajasta vasta opintojen lopussa. Alalle valmistuvia on melko paljon, mutta jopa kolmannes heistä on aikuisia. Työllistyminen on hyvin heikkoa. Näin toteaa asiaa selvittänyt Pär Lundström, Ruotsin Installatörs företagen -urakoitsijajärjestöstä.
- Norjassa puolestaan harjoittelua on kaksin verroin enemmän kuin Ruotsissa, eli puolet opiskeluajasta. Työllistyminen suhteessa valmistuvien määrään on jopa kahdeksankertainen Ruotsiin verrattuna. Lähes kaikki valmistuneet ovat oppivelvollisuutensa päättäviä nuoria ja heidät palkataan pitkälti työharjoittelunsa perusteella. Tätä koulutusmallia voi pitää huipputehokkaana, hän toteaa.
Lundström pitää kiinnostavimpana työharjoittelun osalta Tanskaa, jossa harjoittelun osuus on jopa kolme neljännestä opiskelusta. Henkilön työharjoittelusta tehdään sopimus kaikkien osapuolten kanssa, mukaan lukien ammattiliitot ja alan järjestöt. Yrityksellä on paljon valtaa asiassa ja se voi valita harjoittelijan haluamaltaan osaamisalueelta. Kaikki osalliset pitävät tätä jo vuonna 2015 käynnistettyä harjoittelumallia erittäin onnistuneena.
Aki Kortetmäki, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
Tilasto korkeakoulujen hakijamääristä osoittaa, että sähkö- ja automaatiotekniikka vetää puoleensa. TAMKin Aki Kortetmäki kertoi, että viime vuonna hakijoita oli ammattikorkeakouluissa usein yli kymmenen, joissakin niistä jopa kaksikymmentä hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Houkuttelevuutta ovat lisänneet entisestään uudet opintokokonaisuudet ja tutkinnot koskien energiamurroksen eri osa-alueita ja johtamista. Brändäys siis toimii, ja sen tulisi koskea koko sähköalaa opintoineen.
Yrityksiltä osaajien löytäminen vaatii luovuutta ja sitkeyttä
Yritysten näkökulmaa visioseminaariin toi savonlinnalaisen sähkökojeistoja valmistavan Norelcon toimitusjohtaja Ari Hämäläinen. Perheyrityksellä on 270 työntekijää, jotka valmistavat sähkönjakelun ratkaisuja neljällä tehtaallaan. Aivan energiamurroksen ytimessä toimivan yrityksen kasvua on rajoittanut jo pitkään sähköasentajien puute.
- Vuonna 2012 kasvumme pysähtyi, koska rekrytointi onnistui vain koulusta, tulijoiden kädentaidot olivat heikot, eivätkä urakkapalkat eivät enää motivoineet. Valmistuneiden määrät olivat pieniä ja osa nuorista muutti muille paikkakunnille opiskelemaan ja töihin, hän kuvailee.
Tuolloin käynnistetty oppilaitosyhteistyö toi alkuvuosina 30-40 oppisopimusopiskelijaa vuodessa, mutta valmistuneiden jääminen töihin oli vähäistä. Viime vuonna yhteistyömalli uudistettiin koulutuspoluksi, joka johtaa ammattiopistosta ammattikorkeakouluun sisältäen työharjoittelut.
- Uutena keinona on meillä tuotannon työn muotoilu, joka tuo yhä parempia tuloksia. Työvaiheet pilkottiin pienempiin osiin, jotka aiempaa useampien henkilöiden on helpompi hallita. Lisäksi tuotannossa on otettu käyttöön tabletit ja ryhmätyösovellukset sekä uusi päivittäisen johtamisen malli. Tämä houkuttelee nuoria työntekijöitä ja nykyisten osalta työ on yhä tuottavampaa, Hämäläinen kertoo.
Ari Hämäläinen, toimitusjohtaja, Norelco Oy ja Sallamaari Muhonen, tilaisuuden puheenjohtaja, toimitusjohtaja, Sähköteknisen Kaupan Liitto ry
Rekrytointi suoraan ulkomailta yllättää toimivuudellaan
Norelcoon on rekrytoitu onnistuneesti Suomessa asuvia ulkomaalaisia, mutta heitä ole tarjolla riittävästi kaikkiin tehtäviin. Älylaitteiden käyttö onnistuu heiltä hyvin, tosin sähköalan osaajia on heidän joukostaan vaikea löytää. Aiemmin vaadimme heiltä myös suomen kielen taitoa, mutta päätimme kolme vuotta sitten ottaa työkieleksi englannin helpottamaan saatavuutta.
- Viimeaikainen rekrytointi suoraan ulkomailta on onnistunut jopa yllättävän hyvin. Yhteistyökumppanit tuottavat räätälöidyn hakuprosessin, jonka tuloksena meille saapuu kerrallaan 6–10 hengen ryhmiä. Niihin kuuluu kokeneita ja motivoituneita sähköasentajia ja -insinöörejä, kojeistoasentajia ja -suunnittelijoita, koestajia ja esihenkilöitä. Hiottu toimintamalli sisältää kaikki maahanmuuton muodollisuudet. Kotoutus ja suomen kielen opiskelu toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan kaupungin kanssa, Ari Hämäläinen kertoo.
Marko Ylinen, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK
Yhteiskuntamme etenee ennakoitua nopeammin kohti energiatulevaisuutta, joka perustuu päästöttömästi tuotettuun sähköön. Se kattaa sekä rakennetun ympäristön että liikenteen, ja palvelee ihmisiä niin työssä kuin vapaa-ajalla, kuvailee Hyvinvointia sähköllä -visio 2040.
Yhteiskuntamme etenee ennakoitua nopeammin kohti energiatulevaisuutta, joka perustuu päästöttömästi tuotettuun sähköön. Se kattaa sekä rakennetun ympäristön että liikenteen, ja palvelee ihmisiä niin työssä kuin vapaa-ajalla, kuvailee Hyvinvointia sähköllä -visio 2040.
Oleellisia tässä kehityksessä ovat uusi teknologia, standardit ja asennusosaaminen, joista puhui SAMKin Markko Ylinen. Kun tarkastellaan koko Suomen energiatulevaisuutta, ovat ratkaisevia puhdas sähköntuotanto ja investoinnit sähköverkkoihin. Innostavan esityksensä aiheesta tarjosi seminaarin päätteeksi Energiateollisuuden Ina Lehto.
Ina Lehto, johtava asiantuntija, Energiateollisuus ry
Vuosittainen visioseminaari järjestettiin jo 14. kerran. Hyvinvointia sähköllä -vision allekirjoittajayhteisöt ovat Sähköteknisen Kaupan Liitto ry, STEK ry, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, SESKO ry ja Sähkösuunnittelijat NSS ry. Lisäksi visiolla on kumppaneina laaja joukko alan yrityksiä ja muita toimijoita. Tämänkertainen visioseminaari organisoitiin yhteistyössä Energiateollisuus ry:n kanssa.
Seminaarin esitysten tallenteet sekä kuvia tapahtumasta voit nähdä vision kotisivuilta https://hyvinvointiasahkolla.stkliitto.fi/
Seuraa visiohanketta tilaamalla uutiskirje (4 krt/v)
