Alkuvuoden rekisteröintimäärät viittaavat siihen, että tieliikenteen kehityskulku kohti nollapäästöisyyttä on toteutumassa ennakoitua nopeammin. Tukea ja toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan paitsi autokannan uudistamiseen sähköiseksi myös latausinfran rakentamiseen. Hyvin alkanutta työtä on jatkettava, jotta velvoitteet täytetään ja myös jakeluautot ja raskas liikenne saadaan mukaan.
Vahvana jatkunut täyssähköautojen osuuden kasvu rekisteröinneissä tuo Suomen täyssähköautokannan lähemmäs pohjoismaista tasoa, joka Ruotsia lukuun ottamatta ylittää 50 prosentin tason (Pohjoismaiden vertailu Q1 2023 tilannekatsauksessa).
Elokuussa sähkö ohitti bensiinin ensi kertaa
Elokuussa rekisteröidyistä uusista henkilöautoista 36 % oli täyssähköautoja ja 23 % ladattavia hybridejä. Niitä rekisteröitiin yhteensä 4 580, eli 59 % enemmän viime vuoden elokuuhun verrattuna.
Täyssähköisiä henkilöautoja ensirekisteröitiin elokuussa 2 812. Sähköautojen ensirekisteröinnit ohittivat ensimmäistä kertaa bensiinikäyttöisten henkilöautojen rekisteröinnit, joita oli elokuussa 2 778. Täyssähköisistä henkilöautoista 47 % rekisteröitiin Uudenmaan maakuntaan.
Ensimmäinen vuosipuolisko näytti vahvaa kasvua
Sähköautokanta kasvoi vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti 33 304 sähköautolla nostaen Suomen sähköautokannan 182 232 kappaleeseen. Alkuvuoden maakuntakohtaiset suurimmalta osin yli 40 prosentin tason ylittävät sähköautojen ensirekisteröintiosuudet osoittavat sähköautoilun olevan valtavirtaa koko Suomessa. Myös täyssähköisten pakettiautojen yli 100 % vuotuinen kannan kehitys on ollut suotuisaa.
Alkuvuoden täyssähköautoihin yhä vahvemmin painottunut sähköautokannan kehitys osoittaa, että suotuisassa toimintaympäristössä tieliikenteen kehityskulku kohti nollapäästöisyyttä toteutuu ennakoitua nopeammin. Haastavaksi muuttunut markkinatilanne edellyttää kuitenkin toimenpiteitä, joilla vauhditetaan autokannan uusiutumista sekä kannustetaan ajoneuvojen hankintoja sähköisiksi.
Latausta tarvitaan kiinteistöjen lisäksi pääteille
AFIR –asetuksen voimaantulo asettaa vaatimuksia suuritehoisen latausinfran palvelutasolle Suomen TEN-T ydinverkossa ja kattavassa verkossa. Henkilö- ja pakettiautoja palvelevan suuritehoisen latausinfrastruktuurin nykytilanne ja lähiajan näkymät Suomessa suhteessa AFIR-asetuksen vaatimuksiin ovat jo varsin suotuisia.
Suurteholataukseen painottuneen julkisen latausinfran rakentaminen on jatkunut erittäin vahvana sekä vahvasti kasvavan täyssähköautokannan että Energiaviraston kannustinjärjestelmän myötävaikutuksella.
Sähkökuorma-autoille suunnattu hankintatuki sekä logistiikan toimijoiden ja yritysten pyrkimykset vähentää logistiikan hiilijalanjälkeä realisoituvat liiketaloudellisten edellytysten täyttyessä yhä useammin sähkökuorma-autojen hankintapäätöksiksi.
Toistaiseksi vielä vaatimaton sähköisten kuorma-autojen kannan kehitys ei luo riittäviä kannusteita raskaan liikenteen latausinfran markkinaehtoiselle rakentamiselle ja AFIR-vaatimusten täyttämiselle. AFIR-asetuksen voimaantulo edellyttääkin vahvasti etupainotteista raskaan liikenteen latausinfrarakentamista pääväylille suhteessa sähköisen ajoneuvokannan kehitykseen.
Katso diat Sähköisen liikenteen tilannekatsauksesta Q2/2023
Lähde Teknologiateollisuus / Sähköinen liikenne ry ja Tilastokeskus
Kuva Ensto Building Systems
