Nokian Karol Mattila muistutti Hyvinvointia sähköllä -visioseminaarissa, että standardit eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia. Ne luovat markkinoita, mahdollistavat yhteensopivuuden ja vaikuttavat suoraan siihen, kuka saa kilpailuetua globaalissa taloudessa.
Mattilan mukaan standardien merkitys kasvaa entisestään, kun sähkö, data, laskentateho ja tietoliikenneyhteydet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa.
”Standardointiin liittyy yhä vahvemmin valtioiden ja yritysten geopoliittisia tavoitteita. Datan, laskentatehon, energian ja tietoliikenneyhteyksien merkitys kilpailutekijöinä kasvaa edelleen. Siksi standardit kytkeytyvät yhä tiiviimmin myös huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja kansalliseen kilpailukykyyn”, Mattila totesi.
Yhteinen ratkaisu synnyttää markkinan
Mattila havainnollisti standardien merkitystä tutuilla esimerkeillä. QWERTY-näppäimistö, hehkulampun kanta, VHS-videokasetti, GSM, merikontti ja USB-C-laturi kertovat kaikki samasta asiasta: kun yhteinen ratkaisu vakiintuu, sen ympärille voi rakentua laaja markkina.
Standardi vähentää epävarmuutta. Yritykset voivat kehittää yhteensopivia tuotteita, asiakkaat voivat luottaa ratkaisujen toimivuuteen ja innovaatiot leviävät nopeammin. Siksi standardi on myös liiketoiminnan väline.
Teletoimialalla tämä näkyy erityisen selvästi. Ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Suomessa vuonna 1991. Yhteiset mobiiliteknologian standardit mahdollistivat sen, että verkot, laitteet ja palvelut kehittyivät maailmanlaajuisiksi. Nokian oma liiketoiminta on rakentunut vahvasti avoimien standardien varaan.
Standardointi on osa teknologiajohtajuutta
Mattila korosti, että standardointi ei synny itsestään. Se vaatii pitkäjänteistä tutkimusta, tuotekehitystä, asiantuntijatyötä ja kansainvälistä yhteistyötä. Yritykselle standardointi on keino olla mukana määrittämässä, millaisille teknologioille tulevaisuuden markkinat rakentuvat.
Nokian näkökulmasta tutkimus, standardointi, patentit ja tuotteistaminen muodostavat kehän. Kun tutkimuksesta syntyy uusia keksintöjä, niitä voidaan viedä standardeihin. Kun standardit yleistyvät, teknologia leviää markkinoille. Lisensointituloja voidaan puolestaan käyttää seuraavien teknologiasukupolvien kehittämiseen.
Tämä tekee standardoinnista kilpailukeinon. Yritys tai maa, joka on mukana ajoissa, ei vain seuraa markkinaa vaan osallistuu sen rakentamiseen.
Geopolitiikka haastaa avoimet standardit
Standardointi on aiempaa vahvemmin myös geopoliittinen kysymys. Aiemmin teknologioiden kilpailu saattoi muistuttaa VHS:n ja Betamaxin välistä kamppailua, jossa markkina valitsi voittajan. Nyt standardeihin liittyy entistä enemmän valtioiden strategisia tavoitteita.
”Jos standardit alkavat jakautua geopoliittisiin leireihin, seuraukset voivat olla vakavia. Markkinat pirstoutuvat, järjestelmien yhteensopivuus heikkenee ja pienille avoimille talouksille syntyy uusia riskejä. Suomelle avoimet ja globaalit standardit ovat erityisen tärkeitä, koska kansainväliset markkinat ja yhteiset pelisäännöt ovat pienen maan yrityksille elinehto”, Mattila sanoo.
Sähkö, data ja yhteydet ovat samaa kriittistä kokonaisuutta
Vaikka Mattilan esitys tuli teletoimialan näkökulmasta, sen kytkentä sähkö- ja energia-alaan oli vahva. Tekoäly, datakeskukset ja digitalisaatio tarvitsevat valtavasti laskentatehoa, tietoliikenneyhteyksiä ja sähköä. Ilman energiaa ei ole laskentaa, eikä ilman yhteyksiä ole toimivaa digitaalista taloutta.
Tämä tekee sähköstä ja tietoliikenteestä yhdessä kriittistä infrastruktuuria. Datakeskukset, merikaapelit, sähköverkot ja tietoliikenneverkot muodostavat kokonaisuuden, jonka toimintavarmuus vaikuttaa yrityksiin, palveluihin ja huoltovarmuuteen.
Suomen asema korostaa tätä entisestään. Yhteydet maailmalle ovat riippuvaisia harvoista kriittisistä reiteistä, kuten merikaapeleista. Siksi energian ja tietoliikenneyhteyksien varmistaminen on myös kansallinen strateginen kysymys.
Sääntely voi vauhdittaa yhteistä hyvää
Standardien rinnalla myös sääntely voi tukea kilpailukykyä. Mattila nosti esiin EU:n päätöksen yhtenäistää latausliittimet USB-C-standardin ympärille. Arkinen esimerkki osoittaa, miten sääntely voi lisätä yhteensopivuutta, vähentää jätettä ja hyödyttää kuluttajia.
Sama periaate koskee laajemmin digitaalista yhteiskuntaa. Standardit ja sääntely voivat vaikuttaa siihen, kuka hallitsee dataa, miten järjestelmät keskustelevat keskenään ja miten riippuvaisia käyttäjät ovat suurista alustoista.
Suomen on oltava mukana määrittämässä tulevaisuutta
Mattilan viesti oli selvä: Suomen on vahvistettava omaa standardointi- ja teollisuusstrategista ajatteluaan. Standardointi ei saa jäädä kapeaksi asiantuntijatyöksi, vaan se on nähtävä osana kilpailukykyä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Sähköistyminen, datakeskukset, tietoliikenneyhteydet, tekoäly, kyberturvallisuus ja energiajärjestelmän älykäs ohjaus ovat alueita, joilla tulevaisuuden markkinoita rakennetaan nyt. Suomen etu on olla mukana niissä pöydissä, joissa yhteisiä pelisääntöjä luodaan.
Hyvinvointia sähköllä -vision näkökulmasta Mattilan esitys muistutti, että sähköinen tulevaisuus ei synny vain tuotannosta, verkoista ja laitteista. Se syntyy myös standardeista, jotka mahdollistavat yhteensopivat ratkaisut, luotettavat markkinat ja kansainvälisen kasvun.
KATSO ESITYKSEN DIAT
LUE LISÄÄ MUISTA PUHEENVUOROISTA TÄÄLTÄ.